Arkiaskareita

SAIPPUAN TEKO JA PYYKINPESU

Saippuaa sai korttiaikana niin vähän ettei sillä yksinkertaisesti pystynyt pitämään edes kehoaan puhtaana. Vaatteiden pesuun tarvittiin myös pesuainetta, mutta sitä ei yksinkertaisesti ollut. Kekseliäs kansa ratkaisu saippuapulman ja ryhtyi itse valmistamaan saippuaa. Vielä pitkään sotien jälkeenKIN joutui pyykinpesijät kylillä valmistamaan ennen pyykin pesuun lähtöään saippuan.

Saippua valmistettiin lipeäkiven avulla eläinten suolista. Suolten puhdistaminen oli kovaa työtä, sillä suolet piti puhdistaa pienimmästäkin ruoan jätteestä.

- Kun suolet oli saatu puhtaaksi pantiin ne pataan ja keitettiin rasvaksi, kertoo Impi Salonen Hoilolasta. Saippuan teossa käytettiin 100-110 grammaa lipeäkiveä suolikiloa kohden.

- Massa keitettiin kiinteäksi ja kun se oli hyytynyt leikattiin saippua paloiksi ja nostettiin laudalle kuivumaan.

- Joskus ostettiin myös venäjän saippuaa, joka oli keltaista mössöä. Kotisaippua oli väkevämpää, kiinteää ja sillä lika irtosi hyvin.

Pyykkisaippuan tekoon tarvittava lipeä saatiin tuhkasta. Koivupuiden tuhka oli parasta lipeän raaka-ainetta. Tuhkalipeää keitettiin muuripadoissa sekoittamalla koivuntuhkaa puolenkymmentä ämpärillistä vettä. Kun tuhkan raskain osa oli laskeutunut padan pohjalle otettiin kirkas tuhkaliemi talteen ja käytettiin saippuan tekoon.

Tällaista lipeälientä tarvittiin noin litra sangolliseen vettä, jolla liotettiin likaiset vaatteet.

Pyykit pestiin keittämällä vaatteita saippualiemessä ja myöhemmin kun tulivat peltiset pyykkilaudat oli se suuri parannus. Lasisia pyykkilautoja käytettiin vielä pitkälti sota-aikojen. Pesty pyykki virutettiin joko kaivolla tai järvessä avannossa. Se oli kylmää touhua, eikä ole mikään ihme, että pyykinpesijöillä oli käsissään kolotuksia ja kipuja.

Tuhkasta keitettyä lientä käyttämällä valmistettiin saippuaa mm. seuraavan reseptin mukaisesti:
5 kg jäterasvoja,
50 l tuhkaa,
1 l sammutettua kalkkia,
60 l vettä,
1 kg suolaa.

Tuhkalipeää käyttämällä lisättiin jäterasvaa vähitellen ja keitettiin pehmeäksi suovaksi. Kovaksi lipeäsaippuaksi massa saatiin kun siihen lisättiin runsaasti suolaa.

Jos käytettävissä oli lipeäkiveä, valmistettiin saippuaa näin:
5 kg jäterasvoja,
1 kg lipeäkiveä,
7 l vettä,
10 rkl suolaa.

Sekoittamalla molemmat saippuat yhteen ja jatkamalla keittämistä saatiin hyvää yleissaippuaa. Lisäämällä saippuaan rikkiä saatiin hyvää tukkasaippuaa ja kun lisättiin massaan tervaa saatiin muhevaa tervasaippuaa.

Taitavimmat osasivat valmistaa saippuasta hienosaippuaa, joka tuoksuikin aivan aidolta.
  

Merkitsi muistiin: Kauko Kangas