Muut elinkeinot

KORPISELÄN YRITYSTOIMINTA

Rikkaat riistamaat antoivat Korpiselän asukkaille elannonjatketta ja kun puun kysyntä kasvoi syntyi Korpiselän metsiin lukuisia savottoja. Savottalaisten määrä nousi jopa yli tuhannen.

Elintason kasvun myötä rakennettiin uusia asumuksia ja kauppataloja. Kehityksen myötä tuli autoja myyntiin ja Korpiselkäänkin autoja hankittiin ja linja-autoliikenne Värtsilään käynnistyi 1920-luvulla.

Korpiselän yritystoiminta keskittyi suuressa määrin kirkonkylään. Kauppoja ja erilaisia palveluyrityksiä kirkonkylässä olikin runsaasti. Käsityöläisiä oli myös paljon ja kirkolla saattoi valmistuttaa niin puvut, päällysvaatteet kuin nahkakengätkin.

JA KAUPPA KÄVI

Korpiselkä oli vilkas kauppapaikka, josta kertoo jo sekin, että kirkonkylässä on useita kauppoja. Vanhimpia kauppiaita oli Aleks Pyykkönen jonka työtä jatkoi poika-Viktori. Todellinen suurkauppias oli Ägläjärveltä kirkonkylään muuttanut Albin Kettunen. Hän osti kelloseppä Onni Hirvoselta pienen kauppatalon ja laajensi myöhemmin liikettään rakentaen Korpiselän kirkonkylään koko laajan pitäjän uudenaikaisimman kauppatalon. Ensimmäisenä kaupan laittoi Iivun Saavaksi kutsuttu Saava Koivunen. Robert Okkonen ja Jeremias Bogdanoff sekä Pekka Pennanen perustivat kauppaliikkeet kirkonkylään. Jeremias Bogdanoff muutti Amerikkaan 1890-luvulla. Matti Seppänen tuli Ruskealasta kauppiaaksi 1900-luvun alkuvuosina. Ilomantsista muuttivat kaupanpitoon Heikki Määttänen ja Johannes Pussinen.

Määttänen muutti Tsiipakan kylään maanviljelijäksi ja möi kauppansa Tv. ja Pv. Osuusliikkeelle. Seppäsen kauppa toimi kauppiaan kuoltua perikunnan hoitamana ja siirtyi kaupalla osl. Yhteishyvälle. Osuusliike Sisä-Karjala avasi myymälän kirkonkylässä 1917. Kirkonkylällä toimi myös Värtsilän Ympäryskauppa, jota kutsuttiin Pyöreeksi ja Pyörittäjäksi. Pientä kauppaa myös liikemies Feodor Huurinainen muuttaen myöhemmin kauppiaaksi ja maanviljelijäksi Soanlahdelle. Kanttori Aleks Mononen piti kirkonkylässä kirjakauppaa ja Stepan Grigorjeff lihakauppaa ja kahvilaa.

KÄSITYÖLÄISIÄ

Vaatteet teetettiin räätäleille ja tämän ammattikunnan edustajia kirkonkylässä olikin runsaasti. Kirkonkylässä asui myös räätäli Potkonen, joka sivutöinään toimi ortodoksisen kirkon suntiona. Potkosen lisäksi Rissanen ja Ikonen tekivät vaatteita.

Kuuluisin suutari oli Olli Rytkönen, jonka apulaisineen valmistamia jalkineita myytiin aina Amerikkaan saakka. Hyvänä suutarina tunnettu Jussi Jeskanen asui myös Korpiselän kirkonkylällä.

Veneitä teki Heikki Valjus Tolvajärvellä, sekä Heikki Kuivalainen ja Olli Nevalainen Karalissa. Tunnettuja puuseppiä ja rakennusmiehiä olivat August Lauttamus, Hannes Karhapää, Jaakko Kylliäinen ja Mikael Riissanen Korpiselän kirkonkylällä, sekä Antti Toivanen ja Stoppi Kokkonen Hoilolassa.

Hyvänä länkimestarina tunnettu Emil Hyttinen asui Ägläjärvellä, kuten hyvänä muurarina tunnettu Toivo Öykkynenkin.

MATKAILIJOITA

Korpiselässä kävi paljon matkailijoita ja niinpä kirkonkylässä toimi useita kahviloita ja matkustajakoteja.

ENSIMMÄINEN RADIO

Piirimies Mikkola hankki ensimmäisenä radion. Hän oli muutoinkin kiinnostunut tekniikasta, josta kertoo moottorikäyttöisen sähkövoima-aseman hankinta. Hän hankki myös auton ensimmäisten joukossa.

MUNKKIKIN ASUI

Munkki Okuli asui Korpiselän kirkolla. Kirkollinen toiminta oli vilkasta, olihan kirkonkylässä sekä luterilainen että ortodoksisen kirkko.

KULTTUURIA

Kulttuuririentoja oli runsaasti ja kirkonkylän seurantalot olivatkin ahkerassa käytössä.

Akateemikko Onni Okkosella ja hänen veljellään tohtori Otto Okkosella oli talot Korpiselässä.

 
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas