Järvimalmin käyttö

MÖHKÖN RAUTARUUKKI JALOSTI JÄRVIMALMIN

Rajakarjalaisten kylien järvien pohjissa olevaa rautamalmia ryhdyttiin jalostamaan 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Järvimalmin käyttö tehostui kun Ilomantsin Möhköön perustettiin rautaruukki 1849.

Hoilolan Korpijärvestä nostettiin malmia Möhkön rautaruukille. Korpijärven malmi oli hyvälaatuista hernemalmia, joka oli hyvin kysyttyä suuren rautapitoisuutensa johdosta.

KARALISSA OLI MÖHKÖN RAUTARUUKIN VARASTO

Möhkön rautaruukilla oli Mutalahden ja Korpiselän välillä sijaitsevassa Karalissa suuri varastopaikka. Karaliin varastoitiin malmin lisäksi kesällä Värtsilästä hevosilla ajetut jauhot. Kesäisin vietiin Möhköstä Karaliin sukunaa ja tuotiin tulokuormana jauhoja ja malmia. Värtsilästä ajettiin Karalin varastoon jauhoja ja kvartsihiekkaa, sekä vietiin paluukuormana sukunaa Värtsilän rautatehtaaseen sulatettavaksi. Karalissa oli lastauspäällikkö, joka valvoi rahtien kulkua. Hän piti huolen myös suurista varastoista. Sukunatie kulki Möhköltä Melaselän alitse Karaliin ja edelleen Korpiselän alitse Värtsilään.

KARALIN LAULU

Karalista lauletaan vanhassa kansanlaulussa:

Karali on kansanpaikka
siellä työtä tehdään,
pytinkiä pyvätään
ja lammin luokse veitään.
Eemeli ol´ ensimmäinen
Rotilan Feutora toinen
Mönttinen on luonnostansa
aivan samanmoinen.
Seppänen on sievä poika
muiden kalain saaja
verkot hällä selässään
Ja kädessään on vaaja.

HIILIRANKAA

Möhkön ruukissa tarvittiin malmia sulatettaessa paljon hiiltä. Hiilen polttoa varten tehtaalla oli 24 uunia, jotka olivat käytössä läpi vuoden.
Talvella kaadettiin hiilirankaa Koitajoen yläjuoksulla ja uitettiin Möhköön.

Hiiltä poltettiin myös metsissä miiluissa. Keväällä kaadetut puut kaadettiin rasiin ja poltettiin seuraavana talvena kuutsassa hiileksi. Hiilet ajettiin Möhkön hiilisaraihin.
  

Merkitsi muistiin: Kauko Kangas