Korpiselkätalo

[Kuva Korpiselkätalosta!]

TODELLINEN VOIMANNÄYTE

- Korpiselkätalon rakentaminen oli todella suuri urakka ja vain hyvin harva uskoi, että jonain päivänä kylässämme on oma karjalaistalo. Kyllä siinä saatiin monet kerrat lähteä liikkeelle. Onneksi meillä oli hyviä `apumiehiä`, jotka auttoivat hankkeessa, sanoo Entisten Korpiselkäläisten Pitäjäseura ry:n kunniapuheenjohtaja Impi Salonen.

Apumiehet olivat todella hyviä, heistä merkittävimpänä tulkoon mainittua silloinen Pohjois-Karjalan maaherra Esa Timonen. Hän toimi tarmolla lääninsä rajaseudun kehittämiseksi. Itärajaa myötäilevän Runon ja Rajan tien karjalaistalojen ketjun syntyminen voidaankin lukea suurelta osin Timosen ansioksi.

Entisten Korpiselkäläisten Pitäjäseura ry toimii tänäänkin vireästi niin perinteen vaalimisen, keruun kuin nykyaikaan kuuluvien hankkeiden eteenpäinviemiseksi.

Vaikka seuran voimahahmo, seuran kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Impi Salonen on jäänyt rivijäseneksi, toimii hän edelleen vireän seuran perinnehankkeessa. Seuran  tavoitteena on tallentaa Korpiselkää ja Hoilolaa koskevaa historiaa jälkipolville, sekä rakentaa vanhasta riihestä kylämuseo.

OMAA TALOA KAIVATTIIN

Kauaskantoisena ajatuksena kylällä oli elänyt ajatus saada oma Korpiselkä-talo kylään. Sanoista tekoihin päästiin vuonna 1982, jolloin suunniteltiin Kiinteistö Oy Korpiselkä-talon perustamista.

Osakemerkintä käynnistyi ja uusi yhtiö saattoi 30.1.1983 pitää virallisen perustamiskokouksen. Tällöin oli merkittynä 445 osaketta ja kun maaherra Esa Timonen kutsui virka-asuntoonsa liike- ja muiden laitosten johtajia, saatettiin 1985 todeta, että osakepääomaa oli koossa 1,3 miljoonaa markkaa.

Talon suunnitteluun hankki kansanedustaja Lea Sutinen 200 000 markkaa. Näin arkkitehti Erkki Helasvuo pääsi suunnittelemaan taloa, jonka esikuvaksi otettiin rajan taakse jäänyt Tolvajärven matkailumaja.

Korpiselkätalon harjannostajaisvaihe.

Korpiselkä-taloon suunniteltiin ravintolaa, majoitustiloja, saunaa ja näyttelytilaa. Talon pihapiiriin päätettiin rakentaa kolme majoitusrakennusta, jolloin vuodepaikkoja oli 80.

KÄSITYÖTALOT RAKENNETTIIN

Korpiselkätalosta muodostui matkailuhotelli, joten käsityöläiset halusivat itselleen uutta työtilaa. Alueelle päätettiin rakentaa erillinen käsityökylä, johon aluksi tehtiin kaksi hirsitaloa.

Toisen käsityötaloista ottivat tukikohdakseen alueen käsityöläiset. Talossa myytiin yli viidenkymmenen käsityöläisen tekemiä käsitöitä. Toinen käsityötaloista pyhitettiin Nunnalahden vuolukiven jätekivestä käyttö- ja muistoesineitä valmistavalle Mittakivi Oy:lle. Myöhemmin käsitöiden markkinointiyrityksenä aloittanut Susiraja Oy otti vuolukivituotannon haltuunsa.

- Korpiselkätalon menestystä haittasi toisaalta matkailusesongin lyhytaikaisuus, toisaalta rakentamisen vaatima vieras pääoma, joka rasitti kiinteistöyhtiön taloutta, toteaa Veijo Saloheimo kirjassaan Tynkä- Korpiselkä.

- Talon vuokraaja Parrestos Oy kärsi talon käytön vähyydestä eikä jaksanut maksaa sopimuksen mukaista vuokraa. Syksyllä 1993 se joutui yrityssaneeraukseen, jossa määritettiin taloyhtiölle maksettavaksi tietty osa erääntyneistä vuokrista.

- Koska se tulo ei riittänyt talon ylläpitoon, taloyhtiön hallitus joutui myymään kiinteistön päävelkojalle Kehitysaluerahastolle. Ylimääräinen yhtiökokous 25.11.1993 totesi sen ja lisäksi yhtiön osakkeiden menettäneen arvonsa.

- Näyttelyesineistö siirtyi Entisten Korpiselkäläisten Pitäjäseura ry:n hoitoon.

- Omistussuhteiden muutoksista huolimatta Korpiselkätalo toimii edelleen tehtävässään pitäjähengen näkyvänä ilmauksena ja myös Tuupovaaran kunnan arvostamana paikallisena nähtävyytenä, toteaa Saloheimo kirjassaan.