Korpiselän matkailu

KORPISELÄN MATKAILU

Korpiselän alueen matkailu käynnistyi jo 20-luvulla, jolloin ensimmäiset matkailijat löysivät Tolvajärven. Matkailijoiden määrää lisäsi myös Helsinkiä kotipaikkanaan pitävä Suomen Rajaseutuyhdistys. Järjestö oli perustettu rajaseudunväestön avustustyöhön ja se otti tehtäväkseen myös rajaseudun matkailun kehittämisen.

- Muistan kuinka Tolvajärvellä toimi Ruupe Korhosen hoitama kestikievari, kertoo Impi Salonen. Rajaseutuyhdistys hankki matkailijoita varten tilat. Korhonen asui matkailumajaa ja tarjosi majoitusta kolmessa huoneessa. Toiminta laajeni ja niin Rajaseutuyhdistys vuokrasi Metsähallitukselta Taipaleen torpan. Alueelle rakennettiin rantapirtti ja useita aittoja matkailijoiden yöpaikoiksi. Taipaleen retkeilymajaa ryhtyi hoitamaan A. Tiihonen. Palveluja lisäsi palovartijan torni toimi näkötornina tarjoten huikaisevat näkymät.

TOLVAJÄRVELLE MAJA

Saadakseen alueen matkailijamäärän kasvuun ryhdyttiin puuhaamaan uutta matkailumajaa. Matkailijayhdistyksen johtokunnan jäsenen ylijohtaja Uuno Branderin ollessa käymässä Tolvajärvellä hän kävi katsomassa majalle sopivan tontin.

Tolvajärven matkailumajan sijoituspaikaksi löydettiin Kotijärven pohjoisrannalta kolmen järven väliseltä harjulta kaunis tontti. Tontti sijaitsi maantien varressa.

Hankkeessa edettiin nopeasti ja loppukesällä 1938 alkoi hirsirakenteisen majan pystytystyö. Majan kellarikerrokseen sijoittuivat talon lämmityslaitteet ja vesipumput.

Tolvajärven matkailumajan kivijalka:
Juuri ennen talvisodan syttymistä otettiin
käyttöön Tolvajärven matkailumaja.
Kuvassa majan kivijalka nykyisessä kunnossa.
Etualalla olevasta kulmasta puuttuvan kiven
nykyinen sijaintipaikka on Pohjanmaalla.

UPEAT MAISEMAT

Ensimmäinen maanpäällinen kerros muurattiin tiilestä ja päällystettiin liuskekivellä. Tähän kerrokseen sijoittuivat majan ravintolasali, keittiö ja henkilökunnan huoneet.

Toinen kerros salvettiin hirrestä ja siihen sijoittuivat majan majoitustilat. Kolmas kerros rakennettiin yhteismajoitustiloiksi mm. nuoria retkeilijöitä varten.

Tolvajärven majan tiloista saattoivat matkailijat ihailla upeita järvimaisemia. Harjun alla kulkevalle maantielle rakennettiin honkaportaat.

Matkailijoille oli Tolvajärvellä tarjolla upeita maisemia ja kalaisia järviä. Alueella oli myös tsasouna ja Kotisaaren kalmisto. Kivisillan lähistölle oli Karjalan sivistysseura vuonna 1929 pystyttänyt Shemeikan ja Vornasen laulaja- ja metsämiessukujen muistolle muistomerkki.

MAJATALOT MAJOITTIVAT

Korpiselässä oli eri puolilla pitäjää lukuisia majataloja, joista osa toimi kestikievariperiaatteella, matkailijalle tarjottiin yösija, ruoka ja kuljetus. Majataloista suuriosa oli postireitin varrella ja näin kuljetus sujui postinkuljetuksen yhteydessä.

- Majataloista suuriosa oli tavallisia maataloja, joissa oli muutama huone varattu kulkijoiden majoitukseen. Yösijan lisäksi tarjottiin kotiruokaa, kertoilee Impi Salonen.

- Ja jotta matkailija saattoi kulkea korpiseudullakin tarjottiin hänelle kyyti.

Tolvajärvellä majoitusta tarjosi Arttemi Vornanen, Tsiipakan majataloa piti Vasili Muranen ja Ägläjärvellä saattoi yöpyä Jaakko Pyyn taloon.

Korpiselän matkakoti toimi kievariperiaatteella

RELANDER VIERAILI

- Ägläjärvellä vieraili myös silloinen Viipurinläänin maaherra Lauri Kristian Relander. Hän ajoi autollaan Pyylle metsästysreissullaan. Relander lupasi tuoda seuraavalla kerralla Signe vaimonsa mukanaan ja toi myös, muistelee Impi Salonen.

- Pyyn emäntä tuli miehensä Jaakon kanssa pihalle korkeita vieraita vastaan.

- Jaakko, nyt minä toin rouvani sinua tervehtimään, huudahti Relander talon isännälle.

- Ka, hyvähän oli, kun toit evästäkin omasta takkaa. Nyt ei tarvii mierosta esitellä, naurahti Jaakko-isäntä korkealle vieraalleen. Relander naurahti Jaakon humoristiselle tervehdykselle ja ohjasi Signe rouvansa talon tupaan kestitettäväksi.

  
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas