Koululaitos

KORPISELÄN KANSAKOULUT

KIRKONKYLÄ

Vilkkaan keskustelun jälkeen päättivät 2.9.1886 kokoontuneet kyläläiset perustaa Korpiselän kirkonkylään kansakoulun. Yksimielisesti päätettiin perustaa korkeamman kansakoulu yhteiseksi opinajoksi molempia sukupuolia varten.

Koulun perustamista ryhtyivät ajamaan mm. kauppias Aleksanteri Okkonen ja maanviljelijä Saveli Paksunen. Vaikka Paksunen ei itse osannut lukea ja kirjoittaa hoiti hän tarmokkaasti kunnan asioita. Kauppias R. A. Okkonen toimi 23 vuotta koulun johtokunnan puheenjohtajana.

Maaliskuun toisena päivänä 1887 kokoontuivat koulun johtokunta ja kuntalaiset keskustelemaan, kuka luovuttaa halvimmalla koululle tontin. Talollinen Antti Suhonen tarjosi sopivaa tonttia 520 markan 35 pennin hintaan. Tarjous hyväksyttiin ja tälle maa-alalle nousi kirkonkylän kansakoulu.

Koulun toiminta pyrittiin saamaan nopeasti käyntiin ja niin koululle kunnostettiin väliaikaiseksi huoneistoksi vanha pappila. Kouluun päätettiin valita yksi miesopettaja, joka kirkkoherran tahdon mukaisesti tuli olla Kreikan uskoisen, koska oppilaistakin suurinosa on Kreikan uskoisia.

Tarkastajan luvalla kutsui koulun johtokunta väliaikaiseksi opettajaksi vuoden ajaksi seminaarin kokelaan Stepa Toivolan.
Koulun toiminta vakiintui ja uuden koulun vihkiäiset pidettiin 22 päivänä tammikuuta 1894. Samana vuonna koulu sai toisen opettajan viran. Viran edellytyksenä oli, että sitä hoitamaan valittava opettaa ev. luterilaista uskontoa.

ÄGLÄJÄRVI

Korpiselän kirkonkylän kansakoulun johtokunta puheenjohtajansa rovasti N. Spiridonowin johdolla esitti 20. tammikuuta 1898 kuntakokoukselle, että Ägläjärvelle perustetaan kansakoulu. Ägläjärvenkylältä oli kirkonkylään matkaa yli 60 kilometriä ja kylällä oli lähes 80 koululaista.

Kuntakokous toimi ripeästi ja hyväksyi esityksen jo helmikuun 13. päivänä 1898 pitämässään kokouksessaan. Kansakoulu aloittikin Ägläjärvellä toimintansa vielä vuoden 1898 elokuussa. Koulun opettajana toimi kiertokoulun opettaja Jegor Wasiljew. Lisäksi palkattiin naiskäsitöiden opettaja.

Ägläjärven kansakoulun opettajaksi tuli 1.8.1899 Johannes Solehmainen ja toimi opettajana aina vuoden 1910 syksyyn saakka. Ägläjärven kansakoulun rakentamisajatus sai nopeasti tuulta purjeisiin. Kuntakokous päätti palauttaa aikoinaan kirkonkylän koulua varten kootut kelorahat Ägläjärvelle kylän oman koulun rakentamiseen käytettäväksi.

Koulurakennus valmistui ripeästi ja jo vuonna 1900 toimittiin omassa kansakoulussa. Koulurakennuksen viereen rakennettiin myöhemmin sauna ja koulu vuorattiin ja maalattiin 1906.
 
MALLIKYÖKKIKASVITARHA

Ägläjärven kansakoulun opettaja Johannes Solehmainen oli edistyksellinen mies ja niinpä hänen esityksestään perustettiin koululle kesällä 1908 mallikyökkikasvitarha. Kasvitarhan perustamista varten oli 50 markkaa käytettävissä.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää koululla jo 1901 pidettyihin jatkokursseihin. Vaikka oltiin syrjässä seurattiin aikaa ja kehitystä.

Jatko-opetushan tuli pakolliseksi vasta vuonna 1925.
 
TULIPALO EI ESTÄNYT

Tuli tuhosi juuri kunnostetun koulurakennuksen heinäkuussa 1916. Kyläläiset, koulun johtokunta ja kuntakokous eivät vitkastelleet, vaan uutta koulua ryhdyttiin rakentamaan jo seuraavana keväänä. Uusi koulu otti oppilaat syliinsä jo seuraavana vuonna 1918.
 
Koulun oppilasmäärä kasvoi nopeasti ja niin päätettiin perustaa alakansakoulu 1925. Alakansakoulu toimi aluksi Vilho Palviaisen talossa ja siirtyi kiertäväksi lukuvuosiksi 1926 – 1928. Kiertävänä alakoulu toimi vuoroin Ägläjärvellä ja vuoroin Kitilänselässä.

Alakansakoululle oma koulurakennus valmistui 1931 syyslukukauden alussa. Alakansakoulun tiloihin sijoitettiin myös vahtimestarin ja kahden opettajan asunnot.

Näissä tiloissa koulu toimi aina marraskuuhun 1939 saakka, silloin sota pysäytti toiminnan. Molemmat koulurakennukset paloivat sodassa. Pääosa Ägläjärven väestä palasi kotikonnuilleen keväällä 1942 alkaen kunnostaa jäljellejääneestä Nikit Pyyn taloon ja Vasili S. Röpelisen perikunnan taloon koulukäyttöön. Oppivelvollisuutta ei haluttu lyödä laimin, vaan saattaa nuoriväki opintielle.

Kansakoulujen toiminta Ägläjärvellä loppui keväällä 1944, kylän väen joutuessa evakkoon.
 
TOLVAJÄRVI

Tolvajärvelle kansakoulu perustettiin 1903 ja kaksi ensimmäistä vuotta se toimi vuokratiloissa Ivan ja Andrei F. Vornasen talossa. Oma koulutalo valmistui Enso- Gutzeitin lahjoittamalle parin hehtaarin suuruiselle tontille vuonna 1905.

Ensimmäisenä opettajana toimi Porfyrio Michailow aina vuoteen 1912 saakka, jolloin hän muutti Saaroisten vasta perustetun kansakoulun opettajaksi.

Seuraavaksi opettajaksi tuli yhdeksi lukukaudeksi Pauli Miikkulainen. Häntä seurasi A. Tärentö, toimien opettajana aina sodan viime vaiheisiin saakka.

Tolvajärvi sai 1934 alakoulun, joka toimi ensimmäiset viisi vuotta kansakoulun veistohuoneessa. Alakansakoululle saatiin omat tilat jatkamalla entistä koulurakennusta järvelle päin. Luokkatilojen lisäksi rakennettiin myös vinttikerrokseen opettajan asunto.
Rakentamisen yhteydessä remontoitiin vanhempikin puoli kokonaan. Samoin tehtiin veistoluokka ja kaksi oppilaseteistä.

Uudistuneesta koulusta saatiin nauttia vain muutama kuukausi kun joulukuun alussa 1939 koulu ja koko kylä täytyi jättää. Oli syttynyt talvisota.
 
SOTA SÄRKI KOULUN

Sodan päätyttyä kylän väki pääsi entisille asuinsijoilleen 1942 ja löysi koulunsa pystyssä, mutta pahoin vahingoittuneena. Opettaja A. Teräntö kävi tarkastaja Jääskisen puheilla Sortavalassa.

Esillä olivat Tolvajärven koulun korjausasiat, joihin tarkastaja Jääskinen kehotti hakemaan rahaa. Opettaja Teräntö kirjoitti kouluhallitukseen lähetettävän hakemuksen, jota tarkastaja Jääskinen lupasi puoltaa. Hakemus meni kouluhallituksessa läpi ja muutaman viikon kuluttua kunnan esikunnan valtuuttama rahastonhoitaja totesi, että kouluremonttiin oli saatu 100.000 markkaa.

Korjaustyö annettiin korpiselkäläiselle Aukusti Lauttamukselle ja korjatun koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin jo sunnuntaina 22 päivänä marraskuuta 1942.

Juhlaan tulivat osittain jalkapatikassa tarkastaja Jääskinen ja kouluylilääkäri Lyytinen. He saapuivat Suistamon salokylistä myöhään lauantai-iltana Tolvajärvelle. Koulun opettaja A. Teräntö vei herrat kuun valaisemaan saunaan, joka oli väsyneille matkalaisille mieluinen yllätys.
 
KOKKARIN KOULU

Kokkarinkylän kansakoulu aloitti toimintansa elokuun 23 päivänä 1916. Kouluksi ostettiin kylän keskustasta maalaistalo peltoineen. Kyläkoulun ensimmäinen opettaja oli Gabriel Salovaara. Tyttöjen käsityönopettajaksi tuli Esteri Tolonen. Hänestä tuli opettaja Salovaaran puoliso ja he työskentelivät yhdessä Kokkarissa lähes viisi vuotta.

Tähän aikaan kylänväkeä vaivasi nälkä ja koululaisillakin oli eväänä pettuleipää. Opettaja yritti auttaa oppilaita antamalla osan pienestä palkastaan.

Varsinainen koulutalo valmistui syyslukukauden alkuun vuonna 1925. Koulutilaksi saatiin luokka, yhdistetty voimistelu- ja veistosali. Lisäksi rakennukseen tuli miesopettajan asunto.
 
TSIIPAKAN KANSAKOULU

Tsiipakan kansakoulu toimi aluksi Korpiselkä – Värtsilä maantien varressa Syrjävaaran tasanteella. Koulupiiri perustettiin 1922 ja aloitti toimintansa saman vuoden syksynä maanviljelijä Vasili Lipitsäisen talossa.
 
Varsinaisen koulurakennuksen tekoon päästiin kun koulutontiksi saatiin ostettua 1,5 hehtaarin tontti maanviljelijä Feodosia ja Vasili Muraselta. Kylän koulu valmistui 1937.
 
HOILOLAN KANSAKOULU

Hoilolan kansakoulu aloitti toimintansa vuokratiloissa. Koulu aloitti toimintansa syyskuun 4. päivänä 1909  maanviljelijä Aleksi Jormanaisen talossa Saaroisissa. Oma koulurakennus saatiin rakennettua 1914 Korpijärven rannalle Jeskasenniemeen Saaroisiin. Ennen kuin koulua päästiin rakentamaan, käytiin pitkiä neuvotteluja koulun paikasta Hoilolan ja Saaroisten kylien asukkaiden välillä. Koulupiiriin kuului tällöin myös Tsiipakka, joten koulu sijoitettiin Saaroisiin maanviljelijä Ivan Jeskasen maalle.

SAARIVAARAN KANSAKOULU

Saarivaaran koulupiiristä jäi osa luovutetulle alueelle. Kylän kansakoulu perustettiin 1906 ja toimi aluksi Murasen talossa. Omassa uudessa rakennuksessa koulu aloitti elokuussa 1910. Koulurakennus sijaitsee korkealla mäellä noin 300 metrin päässä valtakunnan rajasta.

Hoilolan koululaisia 1925

Hoilolan koululaisia 1960

  
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas