Lavoslahden syrjäkylä

Melaselän ja Möhkön välillä sijaitsevaan Lavoslahteen kulkija pääsi vain kapulasiltoja ja polkuja pitkin. Kylässä oli neljä taloa, yhdessä niistä asui Petri Solehmainen perheineen.

Talon pellot olivat pieniä mutta pirttiviljelys oli sitäkin satoisempaa, jopa niin runsasta, että viimeisimmälle ei talonväki meinannut löytää sopivaa nimeä. Kun almanakkaa ei talossa ollut ei siitäkään saanut pulmaan apua.

Pappi oli jo tulossa taloon eikä kastettavalle pojalle ollut vielä löytynyt nimeä. Talon isäntä joutuikin pohtimaan nimeä jopa yöllä. Monta piipullista siinä paloi Pedri -isännän nimeä pohtiessaan ja yöllä valvoessaan.

Ja niin koitti aamu, mutta nimeä ei pojalle ollut vieläkään löytynyt. Pappi ehti jo taloon ja alkoi kysellä mikä pannaan pojalle nimeksi. Pedri ähki ja tuhuutti piippuaan vaikean oloisena. Pappi alkoi jo hermostumaan ja kiirehti pojalle nimeä. Silloin Pedri paukautti niin, että pirtti raikui: "Laitetaan vaikka Aleksandra".

Pappi hämmästyi, mutta alkoi selittämään ettei pojalle voi panna tytön nimeä. Tällöin Pedri- isäntä hermostui tyystin ja tuhuutti piippuaan, joka oli jo ehtinyt sammua. Tällöin Pedri nappasi hyppysiinsä tulihehkuisen hiilen sytyttääkseen piippunsa. Hiili poltti tietysti Pedrin näppejä ja niin hän pudotti sen lattialle, mutta pahaksi onneksi hiili tipahti Pedrin avaravartisesta kengän varresta kenkään ja sitä kautta jalkaterän päälle. Silloin Pedri koppasi kengän käteensä ja alkoi kopistelemaan hiiltä kengästään.

Siinä yhdellä jalalla hyppiessään luikahti mieleen pojalle nimi ja niin Pedri karjaisi kuuman hiilen pompatessa kengästä toisesta kengänvarresta sisään ja alkaessa polttaa toista jalkaa: "Nimeksi pojalle laitetaan Lavoslahen Timon taaton kaima. Sit ei kiännellä eikä viennällä" ja istahti lattialle saadakseen hiilen kengästään pois.

Niin sai poika nimen, kun pappi katsoi kirkonkirjoista, että Lavoslahden Timon taaton nimi on Akseli. Ja Akseliksi Pedrinkin poika kastettiin.
   

Merkitsi muistiin: Kauko Kangas