Hoilolan Martat

HOILOLAN MARTAT TOIMI MYÖS SODAN VUOSINA

Martat toimivat aktiivisesti Hoilolassa myös sota-aikana. Yhteishengen kohottamiseksi tilaisuudet aloitettiin laululla. Kerhona kokoontuneet Hoilolan martat totesivat marraskuun 26. Päivänä 1940, että kerho on joutunut erilleen Korpiselän pääyhdistyksestä. Hoilolan alueen martat päättivätkin perustaa oman marttayhdistyksen ja heti perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 13 marttaa. Nimeksi uudelle yhdistykselle tuli Hoilolan marttayhdistys, mutta kuntaa ei voitu merkitä, koska vielä ei ollut selvillä mihin kuntaan Hoilola liitetään.

Kurssitoimintaa ryhdyttiin virittelemään kiireellä ja koska kaikesta oli puutetta, ryhdyttiin joukolla opiskelemaan mm. "vanhasta uutta" -kursseilla vaatteiden valmistusta. Ompeluillat, lastenhoito ja illanvietot otettiin ohjelmaan. Vihanneskasvien viljelyä ryhdyttiin tehostamaan ja siementen ostoon anottiin maamies- ja rajaseutuyhdistyksiltä avustusta. Samalla ryhdyttiin perustamaan omaa taimistoa, jonka tiloiksi vuokrattiin maanviljelijä A. Mantsiselta kanala.

JUURIKASVEJA JA PERUNAMYLLY

Martat ryhtyivät edistämään juurikasvien viljelyä ja auttoivat talkoilla reserviläisten perheiden juurikasvien viljelyä. Kilpailuin edistettiin myös kasvien kasvatusta ja erilaisin kurssein opastettiin ruokien tekoa. Koska kaikesta oli puutetta pyrittiin kotipelloilla kasvattamaan juurikasveja, vihanneksia ja lisäämään pellavan kasvatusta. Samoin edistettiin ja opastettiin pellavan käsittelyä. Hyvä esimerkki kotitarvevalmistuksesta oli myös se, että Hoilolan martat päättivät ostaa perunamyllyn, jolla ryhdyttiin valmistamaan perunajauhoja. Yhteenkuuluvaisuuden ja henkisen vireyden ylläpitämiseksi martat touhusivat myös illanviettoja hoitaen iltamien tarjoilun ja ohjelman. Illanvietoilla saatiin myös tuloja seuralle sekä koko kylän väki toimintaan mukaan.

OMPELUILLOISSA KORVIKETTA

Hoilolan marttojen toiminta alkoi vakiintua 1947, jolloin pidettiin kaksi kertaa kuukaudessa ompeluiltoja. Kukin talo tarjosi vuorollaan ompeluiltaan osallistuville korvikkeet, joista kertyvät tulot annettiin yhdistykselle. Ruokakurssit olivat edelleen etusijalla, samoin opiskeltiin käsitöiden tekoa ja villan käsittelyä ja värjäystä. Kutomakursseja pidettiin myös talvisaikaan.

Yhdistykselle ostettiin Kauko Toivoselta leveät kangaspuut 4.000 markalla. Kangaspuita vuokrattiin 200 markalla kuukaudeksi. Samalla päätettiin anoa ministeriöltä niinilangan ostolupaa. Välillä toiminta hiipui mutta 1951 viritettiin toiminta uudelleen käyntiin marttojen ja mattien työilloilla. Ensimmäinen työilta pidettiin marraskuun 15. päivänä 1951 Veikko Salosella ja siihen osallistui 32 henkilöä. Iltojen suosio kasvoi ja seuraavassa työillassa olikin jo lähes neljäkymmentä kyläläistä mukana. Tulojakin työilloilla saatiin yhdistykselle ja merkittävää maan elintason nousua kuvaava merkintä on tehty 27. Marraskuuta 1952:
- Kahvilla tuloja 485 markkaa, arvonta 325 markkaa, Viktor Jormanainen.

Vanha Salosen piha 1946

  
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas