Metsätalous

METSISTÄ RAHAA

Maatilojen väelle antoivat metsät työtä ja metsästä saaduin rahoin pystyttiin katovuosinakin tulemaan toimeen. Tukinkaato ja hevosen omistajilla tukinajo antoivat tienestiä ja särvintä. Hevonen oli 1960 luvulle saakka yleisesti käytössä.

Useasta talosta käytiin kotitöidenkin välissä savotassa. Varsinkin nuoret miehet viihtyivät savottatöissä ja uitossa. Uitossa paiski töissä miesten lisäksi myös naisia.

Vuodesta 1924 lähtien ryhdyttiin perkaamaan puroja ja kuivattamaan soita. Näin saatiin tuhansia hehtaareja lisämaata metsänkasvulle.

Metsähakkuualojen uudistamiseksi perustettiin 1935 taimitarha, jolta ehdittiin ennen sotaa myydä taimia.

Korpiselkä oli metsäpitäjä, sillä pinta-alasta oli 88% metsää, kun muualla maassa oli vain 73 %.

Korpiselän metsistä valtio omisti 54 %, yksityiset 23 %, yhtiöt 21 %, loppuosan ollessa kunnan ja seurakunnan omistuksessa. Valtiolla oli Korpiselässä maata yli 51.000 hehtaaria. Maa-alasta oli kasvullista metsää yli 30.000 hehtaaria. Metsistä noin 70 % oli mäntyvaltaista metsää ja kuusimetsiä 26 prosenttia. Lehtipuuvaltaisia metsiä valtionmetsistä oli vain 4 prosenttia.

Metsät ovat aina antaneet leipää, tässä ollaan puunistutuksessa.

 
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas