Rakentaminen

Korpiselän koululaitoksen rakentaminen sai alkunsa 1886, kun kyläläiset päättivät perustaa Korpiselän kirkonkylään kansakoulun.

Talvisodan repimää Korpiselkäpitäjää jälleenrakennettiin ahkerasti välirauhan aikana, mutta jatkosodan seurauksena osa Korpiselästä jäi rajan taakse.
  

Veikko Salosen talon rakennustyömaa 1958

 
KARJALAISIA TALOJA

Erämaakyliä asutettaessa rakensi uutisasukas ensimmäisenä saunan, jossa tavallisesti asuttiin ensimmäisen talven yli. Jo ennen saunan tekoa oli keväällä kaadettu uuden pirtin hirret kuivumaan. Uusi pirtti nostettiin jollekin kukkulalle ja pyrittiin saamaan asumiskuntoon ennen seuraavaa talvea. Uusi pirtti käsitti useasti vain pelkän pirtin. Seuraavana kesänä salvettiin toinen pirtti tai pari kamaria, jotka liitettiin aikaisemmin rakennettuun pirttiin. Näin lisättiin rakennusta aina tarpeen mukaan ja talo kasvoi jopa 30 metriseksi usean rakennuksen nauhaksi. Rakennuksia yhdisti katto, sillä jokainen huone oli salvettu erikseen.

KARJALAISTALOJA

Tunnettu perinteentallentaja Samuli Paulaharju vieraili Kuolismaan kylässä 27.7.1907 tallentaen kylän rakennuksia koskevia tietoja. Hän mainitsee, että Lauri Hattusella on sintson oikealla puolella on asuinpirtti, vasemmalla kapea aitta ja pieni pirtti. Aitan sivulle parin metrin etäisyyteen on rakennettu tanhukartano ja väliköstä portahiieuksesta johtavat rappuset sekä tanhuaan että saraille.

Kuolismaalla asuvan Miihkali Martiskaisella oli sintson perässä pienaitta vasemmalla pirtti gornitsoineen oikealla, pihan puolella pieni pirtti ja vastakkaisella puolella suuraitta.

Novgorodilaistaloja oli Korpiselässä, Ilomantsin Hattuvaarassa ja useita taloja Kuolismaassa.

Korpiselän Hoilolassa oli Kannisen Jehkillä taitekattoinen kulmarakennus. Talo oli vuorattu ja maalattu.
     

Merkitsi muistiin: Kauko Kangas