Rajakarjalaiskylät

Rajakarjalaiskylien Hattuvaaran, Hoilolan ja Mutalahden elämä muuttui merkittävästi viime sotien seurauksena. Jyrkimmin muutoksen kokivat Hoilola ja Mutalahti, koska kyliltä Laatokan alueelle suuntautunut liikenne ja kaupankäynti loppui. Hoilolan kylä joutui myös mottiin uuden rajan katkaistessa kylältä johtaneet tiet.

Rajakarjalaiskylien kehitystä tarkasteltaessa on hyvä suunnata katseet hiukan laajemmalle ja huomioida kylien väestön laajat suhteet. Huomionarvoista on myös
Pietarin merkitys niin kaupankäynnissä kuin ansionhankinnassakin. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta rajakarjalaiskylät ovat pystyneet kehittymään rintamaita lähempänä olevien kylien tasolle. Vaikka elannon niukkuus ja muuttoliike kyliä rasittaakin, kylien jäljellä oleva väki pyrkii sitkeästi pitämään kylät hengissä. Toivoa sopii, että Hattuvaaran, Hoilolan ja Mutalahden kylien sivuihin tutustuvalla on tilaisuus vierailla kylillä ja saada tämän päivän vaikutteita.
  

Hoilola

Hoilolan kylä sijaitsee Korpijärven rannalla. 1500-luvulla Hoilola kuului Novgorotin valtapiiriin. Kylä liitettiin Venäjään Täyssinän rauhassa 1595. Stolbovan rauhassa 1617 alue joutui Ruotsin vallan alle. Vuoden 1618 maakirjoissa mainitaan Hailosen kylässä eli Hoilolassa olleen neljä taloa. Sarutziassa eli Saaroisissa oli tuolloin kaksi taloa. Ortodoksisia kylän asukkaita pakeni aina Tverin karjalaan saakka. Tilalle tuli asukkaita Savosta. Isovihan aikoihin 1700-luvulla kerrotaan Korpijärven seudun kylät hävitetyn useita kertoja. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Hoilola jäi Venäjän puolelle. Kun Suomi vuonna 1809 liitettiin Venäjän suuriruhtinaskuntaan, palautui Hoilola ja koko Korpiselkä Suomeen.

Hoilola on ollut erämaan keskellä todellinen kaskimaiden kylä. Hyvät kaskimaat kasvattivat viljelysmaita ja taloja tuli lisää. Kaskiviljely jatkui peltoviljelyksen rinnalla ja kaskeamisella raivattiin lisää peltoa. Kylän kukoistuskausi oli 1930-luvulla ja sodan jälkeen alkoi kylän väkimäärä vähentyä.