Järjestyksen pito

JAHTI - JA SILTAVOUTEJA

Korpiselän ja Soanlahden alueilla sekä osassa Suojärveä piti järjestystä vallesmanni Gråsten. Majapaikkanaan arvon vallesmanni piti Korpiselän kirkonkylän Kortelaisen taloa. Täältä käsin hän hallitsi laajaa aluetta jahti- ja siltavoutiensa avulla.

Yksi viimeisimmistä siltavoudeista Koivunen asui Hoilolassa. Syrjäisen salopitäjän väki oli lainkuuliaista väkeä, joten järjestyksen pitäminen oli varsin helppoa.
Korpiselkä oli kuulu joulukuussa pidetyistä markkinoistaan. Markkinoille toivat metsästäjät turkiseläinten nahkoja ja kalastajat kalaa myytäväksi. Kauppa kävi ja väkeä oli runsaasti ja luonnollisesti joukossa oli myös häiriköintiin syyllistyviä.

Markkinat hiipuivat ja jäljelle jäivät praasniekat. Praasniekkoja pidettiin kylillä ja niissäkin tarvittiin esivaltaa pitämään kurissa humalikkoja. Heitä voudit kyyditsivät pahnoille, mutta joskus juhlijat joutuivat jopa käräjillä riehumisiaan selvittelemään.

KIELTOLAKI NÄKYI

Järjestyksenvalvojille kieltolain säätäminen vuonna 1922 antoi töitä, sillä pontikankeitto yleistyi. Kieltolain säätämisen aikoihin Ägläjärven kylän lahjoitusmaalampuoteina eläneistä tuli itsenäisiä talonpoikia.

Alueella alkoi liikkua rahaa, sillä metsäyhtiöiden metsänostot kiihtyivät ja Korpiselän alueella käynnistyi suuria savottoja. Savotoissa oli töissä lähes 1000 miestä. Suuriosa miehistä oli kotoisin Korpiselän ulkopuolelta.

Poliiseille oli töitä ja kiirettä piti varsinkin kun poliisien määrää vähennettiin. Korpiselän kirkonkylässä asui vain yksi poliisi, toisen ollessa Ägläjärvellä.
Rikoksia sattui ja niitä selvitettäessä huomattiin, että ratsioissa kiinnijääneistä lähes 10 prosenttia oli etsintäkuulutettuja.

Salokylien metsätöitä tekevät innostuivat väliin juopotteluun, vaikka viina oli siirretty apteekkitavaraksi. Pontikka olikin tuttu juoma ja pontikankeitto lisääntyi jatkuvasti.
  

Kunnallismiehet pohtimassa Korpiselän syrjäisen pitäjän asioita.

 
Merkitsi muistiin: Kauko Kangas